Spira Oy Hengityshoitokeskus
Keuhkovammaliiton koulutuspäivillä vuonna 1967 ylilääkäri Paavo Tani totesi liiton tehneen monin tavoin hyvää työtä. Puheessaan hän kuitenkin kysyi, miksi Suomessa ei tehdä työtä hengityselinsairauksien hoitolaitteiden kehittämiseksi?
Haaste otettiin vastaan Hämeenlinnassa, missä keuhkovammayhdistyksen suojatyökeskuksessa uskottiin omiin valmiuksiin ryhtyä rakentamaan hoitolaitteitakin, vaikkei keskuksen kokemuskenttä toistaiseksi kovin hienomekaaninen ollutkaan. Suunnittelu- ja kehitystyön moottorina oli alkuun toiminnanjohtaja Taisto Häkkinen, itseoppinut tekninen innovaattori.
Ensimmäinen, Spira 1:ksi nimetty hengityslaite koottiin pitkälle soveltaen olemassa olevista ja hyviksi havaituista komponenteista. Pölynimurin moottori tuotti tarvittavan hengityspaineen, hiilirengaskompressori sumutuspaineen. Lääkesumuttimet tehtiin käsityönä lasista, ne toimitti G.W.Berg & Co. Oy. Laitteen rungoksi soveltui Olympus-kirjoituskoneen kotelo kunnes laitteelle kehitettiin oma. Kokeilun, yrityksen ja erehdyksen kautta edettiin kohti odotuksia vastaavaa lopputulosta.
Monipuolisuutta lisäsi Spira Moduli-laitesarja, joka tuotiin markkinoille vuonna 1979. Pääkomponentit olivat kompressori ja sumutin, käyttöventtiili ja uloshengitysventtiili. Moduuliperiaatteen mukaisesti se koostui erillisistä, yhteensopivista laitteista. Niitä yhdistelemällä syntyi tarpeen mukaan erilaisia hoitolaitteita. Merkittävän teknisen täydennyksen laitteisto sai vuonna 1984, kun siihen lisättiin elektronisesti aikaohjattu respiraattori.
Vuonna 1986 otettiin askel moderniin ultraäänitekniikkaan. Tuotetasolla syntyi vuosikymmenen loppuun mennessä Spira Ultra –ultraäänisumutin, joka käynnistyi tietyssä sisäänhengityksen vaiheessa ja jonka maksimisumutusaika oli säädettävissä. Laite sai vuonna 1990 alueellisen Tuottava Idea-palkinnon. Teknologian kehittämiskeskus TEKES näki myös Hengityshoitokeskuksessa tehtävät tuotekehityksen tukensa arvoiseksi.
Paitsi kotimaassa Spira-tuotteet tunnettiin ja niiden taso tunnustettiin myös kansainvälisesti. Vientiä viriteltiin, joskaan tulokset eivät kehkeytyneet kokonaisuuden kannalta kovin merkittäviksi. Parhaaksi vientituotteeksi on osoittautunut viime vuosina tarkkaan annosteluun kehitetty Spira Dosimetri, jota vietiin tunnetun yhteistyökumppanin jakelemana koko Eurooppaan.
Vuosien varrella tunnettujen ja tunnustettujen hengityselinten sairauksien kenttä laajeni ja toi uusia haasteita hoitolaitealalle. Kun uniapnean ja keuhkoahtaumataudin yleistyessä niitä alettiin diagnosoida ja hoitaa, siihen toki keksittiin tarvittavat laitteetkin! Spirassakin kehiteltiin mm. omaa apneamonitoria unenaikaisten hengityskatkoksien toteamiseen. Paremmaksi vaihtoehdoksi omalle tuotannolle nähtiin kuitenkin maahantuonti. Se mahdollistaisi oman toimiala- ja markkinatuntemuksen hyödyntämisen, mutta jättäisi kalliit tuotekehitys- ja tuotantokustannukset päämiehille.
Vuonna 1994 Hengityshoitokeskus muutettiin osakeyhtiöksi. Yhtiölle valittiin uusi maahantuontiin painottuva strategia, jotta se voi toimia edelläkävijänä hengityselinsairauksien uusien hoitomuotojen ja diagnostiikan juurruttamisessa Suomeen.
Etsimme markkinoilta hengityselinsairauksien hoitoon liittyviä lääkinnällisiä laitteita sekä hengitysterveyttä edistäviä ja keuhkojen toimintaa parantavia tuotteita. Yhteistyössä tunnettujen ja arvostettujen päämiesten kanssa tarjoamme laadukkaita ja teknisesti kehittyneitä laitteita suomalaisen terveydenhuollon käyttöön.